Kuinka tämä elämä sitte voikaan olla hektinen ja lyhyt, hän oli vasta 47 vuotias. Voi kun osaisin lohduttaa ystävätärtäni sekä hänen äitiään, sillä tiedän heidän surunsa suuruuden. Ainut lohtu minulle on että hän kuoli rakkaimman harrastuksensa parissa. Hän oli henkeen ja vereen eräMies. Luonnossa liikkuminen, metsästys ja kalastus oli hänelle koko elämä. Olen kiitollinen niistä yhteisistä hyvistä hetkistämme jotka olen tallentanut sydämeeni.
otan osaa.. koskaan ei tiedä huomisesta.. lämmin hali..
VastaaPoistaElämä on juuri tätä. Muutamassa sekunnissa kaikki voi mennä uusiksi. Onneksi hänellä ei jäänyt lapsia suremaan.
VastaaPoistaSuru on usein sanaton ja aina ajatuksia herättävä. Elämän arvoitus, johon ei vastausta löydy....
VastaaPoistaVoimahali sinulle!Ja ystävättärelle äitineen myös.
VastaaPoistahalin sua minäkin, otan osaa.
VastaaPoistaSullekkin kävi ikävä viesti ! Itse lähdin päivällä reissuun ja hallilla porisin vanhan kaverini kanssa siinä ennen lähtöä ja kaikki ok. Parin tunnin päästä soi puhelin ja sanottiin että hän oli huoltanut viimeisen autonsa. Lähtö oli niin raju että rasvari oli jäänyt nippaan kiinni kun hän vajosi huoltomontun pohjalle. Kerrasta selvä ja huomattiin vasta reilun puolentunnin päästä. Elämän tilanteet vaihtuu äkkiä ja arvaamatta , voimia sulle ,paloma
VastaaPoistaruususein tein tarjouspyyntö varaukset viikkari ja silja.. 3.12.. varasin varovasti 10 neljän hengen hyttiä.. ilmoitukset samakasaan osan otiosta, TT MIITINKI JOULURISTEILY
VastaaPoistakai käsikin on siiheksi jo kunnos.. ole nyt varovainen sen kaa.. terv aikku