Taas vaihteeksi oikein kunnon pakkaspäivä. Vähäkös aamusella jännitti startata autoa, kun en ole vieläkään laitattanut siihen logilämmitintä. Hyvinhän tuo Poloseni kuitenkin ekalla väännöllä lähti.
Olen hakenut pariin työpaikkaan jotka ovat enemmän ammattiani vastaavia.Tein innostuksissani jopa pienimuotoisen portfolion töistäni. Nyt sitten jännitän tärppääkö??? Epäilen kyllä, sillä ainakin toisessa niistä olen huomattavasti pätevämpi koulutukseltani ja työkokemukseltani kuin siellä olevat esimiehet. No, en ainakaan ole epäpätevä. huoh.. Joskus tuntuu ettei koulutuksesta ole muuta kuin haittaa. Ainakin kun etsii itselleen 'lähes'ammattiaan vastaavaa työtä. Rivityöntekijöille näyttä olevan paikkoja vaikka millä mitalla, mutta niihin ei pääse jos on esimieskoulutus ja vielä työkokemusta. Pitäisiköhän valehdella ammattiosaaminen ja työuransa, ettei vain olisi ylipätevä,,, naurettavaa .
Tässä on hurahtanut neljä kuukautta siitä, kun tapasin rumpaliprinssini. Ei sitä voi oikein uskoa kuinka yksi tapaaminen voi muuttaa elämää. Niin vain sattui käymään eikä ainakaan vielä ole harmittanut. Elämä on niin mutkikasta ja arvaamatonta. Ei koskaan voi tietää mihin jokin tietty valinta lopulta vie. Täytyy muistaa olla kiitollinen voimaa antavista onnenhetkistä. Niitä tarvitsee silloin kun murhe murtaa.
Aika menee kuin siivillä ja heti on kevät. Ja minä kesänlapsi onnellista odotusta täynnä.
Syli
Tulen luoksesi
kuin valo
kuusikon takaa -
silmunvihreä, viaton
Sinä kannat minua
kuin pihkantuoksuinen polku
viet ihosi lämpimään
metsään
Oi kuusenkerkkä
kevät
- rakastettuni -
- Acu Storträsk -
Ruusu tuulten temppelissä
Mene takaisin katsomaan ruusuja. Silloin ymmärrät, että omasi on aivan erilainen kuin kaikki muut maailmassa. Kun sitten tulet ottamaan minulta jäähyväisiä, niin lahjoitan sinulle salaisuuden. Jää hyvästi.. Saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä. Tulet vastuulliseksi siitä, mitä olet kesyttänyt ja Aika, jonka olet ruusuun käyttänyt, joka tekee siitä ruususta niin tärkeän.
perjantai 11. helmikuuta 2011
torstai 27. tammikuuta 2011
torstai on toivoa täynnä
Voi kuinka kylmää ja kaunista ulkona onkaan. Valo lisääntyy päivä päivältä, mutta kirkkaina päivinä pakkasta piisaa.
Ystävättäreni oli yökylässä luonani ja paransimme maailmaa kera samppanjan ja viinin. Jotenkin minua tympäsi kun ystävättäreni soitti ja kertoi tulevansa kyläilemään. En ollut oikein ystävätuulella. Mutta kuitenkin oli aivan mukavaa jutella pitkästä aikaa. Täytyisi aina muistaa siskot, siskoja ei saa unohtaa. Vaikka nyt olenkin keskittynyt tiiviisti erääseen joka vie kaikki ajatukseni ja vapaa-aikani.
Nukuin niin sikeästi etten herännyt kellon soittoon ja rumpalini läksi töihin nukkuessani. harmittaa... kun en laittanut hänelle aamiaista kuten normaalisti. Toivottavasti hän sen kestää kuin mies.
Tässä tasan vuosi sitten otettu pakkaspäivän kuva, jolloin olin hyvin yksinäinen ja tuhlasin aikaani ja energiaani järvellä ja metsässä säästä riippumatta.
Ollaanko enkeleitä toisillemme?
Siipiesi suojaan saanko painaa pään?
Jos oomme enkeleitä toisillemme
saamme rakkautemme kestämään.
Ollaanko enkeleitä toisillemme?
Kai sinut ikuisesti pitää saan.
Jos oomme enkeleitä toisillemme
emme muuta enää kaipaisikaan.
- Jope Ruonansuu
Ystävättäreni oli yökylässä luonani ja paransimme maailmaa kera samppanjan ja viinin. Jotenkin minua tympäsi kun ystävättäreni soitti ja kertoi tulevansa kyläilemään. En ollut oikein ystävätuulella. Mutta kuitenkin oli aivan mukavaa jutella pitkästä aikaa. Täytyisi aina muistaa siskot, siskoja ei saa unohtaa. Vaikka nyt olenkin keskittynyt tiiviisti erääseen joka vie kaikki ajatukseni ja vapaa-aikani.
Nukuin niin sikeästi etten herännyt kellon soittoon ja rumpalini läksi töihin nukkuessani. harmittaa... kun en laittanut hänelle aamiaista kuten normaalisti. Toivottavasti hän sen kestää kuin mies.
Tässä tasan vuosi sitten otettu pakkaspäivän kuva, jolloin olin hyvin yksinäinen ja tuhlasin aikaani ja energiaani järvellä ja metsässä säästä riippumatta.
Ollaanko enkeleitä toisillemme?
Siipiesi suojaan saanko painaa pään?
Jos oomme enkeleitä toisillemme
saamme rakkautemme kestämään.
Ollaanko enkeleitä toisillemme?
Kai sinut ikuisesti pitää saan.
Jos oomme enkeleitä toisillemme
emme muuta enää kaipaisikaan.
- Jope Ruonansuu
torstai 20. tammikuuta 2011
Yhtä juhlaa tää elämä...
Touhuaamu.
Kuopuskultaseni viettää 12v synttäreitään tänään. Paketoin juuri lahjat ja täytyypi vielä hiukan siivoilla kotia, sillä hän on hyvin tarkka tyttö 'siivon suhteen' kaiken täytyy olla tip,,,top,,, kun hän saapuu koulusta ystävineen.
On se hyvä että joku meidänkin perheessä huolehtii kodin kunnosta. Olkoon se sitten vaikka kuopukseni.
Täytekakkua ja muita herkkuja tiedossa iltapäivällä.
Kuopuskullalle Uppista:
Vaikka taivaalta sataisi puukkoja,
tulisin antamaan sinulle suukkoja.
Vaikka yö olisi pikimusta,
et jäisi vaille rutistusta
Tässä vielä yksi runo jonka löysin netistä, en kylläkään tiedä kirjoittajaa. Kuvan otin vuosi sitten kotiseudultani.
Kuopuskultaseni viettää 12v synttäreitään tänään. Paketoin juuri lahjat ja täytyypi vielä hiukan siivoilla kotia, sillä hän on hyvin tarkka tyttö 'siivon suhteen' kaiken täytyy olla tip,,,top,,, kun hän saapuu koulusta ystävineen.
On se hyvä että joku meidänkin perheessä huolehtii kodin kunnosta. Olkoon se sitten vaikka kuopukseni.
Täytekakkua ja muita herkkuja tiedossa iltapäivällä.
Kuopuskullalle Uppista:
Vaikka taivaalta sataisi puukkoja,
tulisin antamaan sinulle suukkoja.
Vaikka yö olisi pikimusta,
et jäisi vaille rutistusta
Tässä vielä yksi runo jonka löysin netistä, en kylläkään tiedä kirjoittajaa. Kuvan otin vuosi sitten kotiseudultani.
Onnekas
En koskaan halua
tottua sinuun.
En halua
pitää sinua selvyytenä.
Haluan rakastua sinuun
uudelleen joka hetki.
Haluan ihastella hymysi loistoa
aina sen nähdessäni.
Haluan pystyä huomaamaan,
kuinka onnekas olen.
tottua sinuun.
En halua
pitää sinua selvyytenä.
Haluan rakastua sinuun
uudelleen joka hetki.
Haluan ihastella hymysi loistoa
aina sen nähdessäni.
Haluan pystyä huomaamaan,
kuinka onnekas olen.
keskiviikko 12. tammikuuta 2011
On se siellä
Sunnuntaina käväisimme kelkkailemassa. Mutta eikös kelkka ruvennutkin reistailemaan ja jäin jalkamieheksi.
Vähän tympäsi kävellä kun en oikein ollut varma paluumatkan pituudesta.
Ilma oli kuitenkin mahtava ja aurinkokin pilkisteli puidenlomassa.
Sain muutamia hauskoja kuviakin näpsittyä ja liikuntaa raikkaassa lumimaisemassa.
Vähän tympäsi kävellä kun en oikein ollut varma paluumatkan pituudesta.
Ilma oli kuitenkin mahtava ja aurinkokin pilkisteli puidenlomassa.
Sain muutamia hauskoja kuviakin näpsittyä ja liikuntaa raikkaassa lumimaisemassa.
Jaksaakseen on
opittava katsomaan,
kuuntelemaan tarkkaan,
josko jossain helähtäisi
jokin pieni sävel
lämmin sana
hymyn häivä
ruskojuova pilven raossa.
Ja on, on se siellä.
Aina se kuitenkin on.
- Maaria Leinonen-
kuuntelemaan tarkkaan,
josko jossain helähtäisi
jokin pieni sävel
lämmin sana
hymyn häivä
ruskojuova pilven raossa.
Ja on, on se siellä.
Aina se kuitenkin on.
tiistai 11. tammikuuta 2011
Talviaurinkoa
Pitkästä aikaa koneella. Elon kiemurat vievät mennessään ja hyvä niin.
Tässä eräs runo auringonlaskun kera:
"Jos suudellessa
Tässä eräs runo auringonlaskun kera:
"Jos suudellessa
ajattelee suutelevansa,
ei suutele.
Täydellinen antautuminen
siihen mitä kulloinkin tekee
on ainut tie tehdä
jotakin merkityksellistä.
Täydellisen antautumisen
oikea nimi
on intohimo."
-Tommy Taberman & Jussi T. Koski
perjantai 31. joulukuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)